Miten kysely kannattaa rakentaa?
Kyselyjen tekeminen ei ole rakettitiedettä, etenkään kun on oikea työkalu apuna. Tietojen soveltaminen ja oikeiden kysymysten valitseminen voi kuitenkin osoittautua hankalaksi. Kannattaa lukea seuraavat ohjeet läpi, niistä saattaa olla Sinulle apua.
Määrittele tarpeesi ja tavoitteesi
Ennen kyselyn laatimista on hyödyllistä kartoittaa tarkasti tutkimusongelma ja tutkimustarpeet sekä tutkimuksen tavoite. Mieti mielessäsi,
- mitä todella haluat tietää,
- millaisilla kysymyksillä saat tarvitsemasi tiedot ja ennen kaikkea,
- miten aiot hyödyntää saatuja tietoja?
Suunnittele tarpeitasi vastaava kyselylomake
Kyselyn onnistumisen kannalta on tärkeää, että kyselylomake on laadittu huolellisesti. Mieti jokaisen kysymyksen kohdalla, miten kysymyksellä saatava tieto edesauttaa tutkimuskysymyksiin vastaamista. Saatko kysymyksen avulla juuri sen tiedon, jonka haluatkin, vai voisitko saada saman tiedon luotettavammin ja tehokkaammin muunlaisella kysymyksellä? Tarkoitukseen sopimattomien kysymysten valinta voi johtaa harhaanjohtavan tiedon hankkimiseen ja vastaavasti vähentää kyselyn suorittamisesta saatua hyötyä.
Määrittele tarkasti vastausvaihtoehdot
Varmista, ettei vastusvaihtoehtojen ja vastausasteikon vaihtoehtojen määrä ole kysymyksissä liian suuri, muuten vastaaja hukkuu vaihtoehtojen paljouteen ja kysymyksestä saatavan tiedon luotettavuus laskee. Ota huomioon, ettei vastaajalla aina ole tietoa, mielipidettä tai kokemusta kysyttävästä asiasta. Silloin kysymykseen on tarjottava ylimääräinen vastausvaihtoehto, esimerkiksi en osaa sanoa tai ei kokemusta asiasta. Tämäntyyppistä vastausvaihtoehtoa käytetään vastausasteikkojen lopussa, jolloin se kerää vähemmän vastauksia kuin keskelle sijoitettuna. Älä kuitenkaan tarjoa kyseistä vastausvaihtoehtoa vastaajalle liian herkästi. Tällöin riskinä on, ettei vastaaja jostakin syystä ota kantaa asiaan, josta hänellä todellisuudessa on mielipide.
Monivalintakysymyksessä on joissakin tapauksissa hyvä lisätä vaihtoehtojen joukkoon vaihtoehto Jokin muu, mikä. Näin vastaajalla on mahdollisuus kuvailla ajatuksiaan vapaasti, ja hän voi halutessaan kommentoida myös itse kysymystä.
Pyri erottamaan kyselylomakkeissa, onko vastaaja ylipäänsä vastannut johonkin kysymykseen, vai tarkoittaako tyhjä vastaus nollaa tai ei kertaakaan. Jos esimerkiksi nolla on yksi mahdollinen vastaus, vastausohjeessa on tarpeen ilmoittaa, millä tavoin vastaaja voi merkitä nollaa tarkoittavat vastaukset.
Laadi hyvät kysymykset
Tässä pieni tarkistuslista hyvien kysymysten laatimisen helpottamiseksi:
- Hyvä kysymys on yksinkertainen, lyhyt ja selkeä. Älä käytä epäselviä käsitteitä, ellet erikseen selitä niitä. Ota huomioon, ettei vastaaja yleensä ole niin perehtynyt aihepiiriin kuin kyselyn tekijä. Näin ollen sinulle kyselyn tekijänä erittäin selvätkin asiat tuskin ovat selviä vastaajalle.
- Ota huomioon, että yksinkertaiseltakin vaikuttava kysymys voidaan tulkita eri tavoin. Pyri siis laatimaan yksiselitteisiä kysymyksiä, jotka kaikki vastaajat ymmärtävät samalla tavalla.
- Vältä johdattelevia kysymyksiä, sillä ne antavat vääristyneen kuvan vastaajien mielipiteistä. Pyri laatimaan mahdollisimman neutraaleja kysymyksiä, joissa oma näkökulmasi ei ole esillä.
- Kysy yhdessä kysymyksessä vain yhtä asiaa. Kaksi asiaa samassa kysymyksessä hankaloittaa kysymykseen vastaamista ja myöhemmin myös vastauksen analysointia, sillä analysointivaiheessa sinun on mahdotonta tietää, kumpaan kysymykseen on vastattu.
- Älä käytä tarpeettomasti kieltosanoja, sillä ne vaikeuttavat kysymyksen lukemista ja näin ollen voivat johtaa virheellisiin vastauksiin.
- Pyri välttämään liian yleisiä kysymyksiä, sillä niiden analysointi on todella vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Panosta yksityiskohtaisten kysymysten laatimiseen. Niiden avulla selvität juuri ne tiedot, jotka tarvitsetkin.
- Pyri välttämään monitulkintaisia ilmaisuja kuten usein, aina, yleensä, sillä eri vastaajille nämä ilmaisut merkitsevät eri asioita./h2>
What next?
You may view our example surveys
